Aina eivät vanhemmat koe huolta lapsestaan samalla tavoin ja samassa määrin, vaikka asuisivat samankin katon alla. Lapsen lastenpsykiatrissa tutkimuksissa ja hoidoissa pyritään kuitenkin siihen, että niihin on kummankin vanhemman taholta riittävä hyväksyntä ja tuki ja että käsitysten eroavaisuuksia voidaan yhteistyössä tutkia. Jos vain toinen vanhemmista on aktiivisesti tutkimuksissa ja hoidoissa mukana, pyritään turvaamaan toiselle vanhemmalle suora tiedonsaanti.
Miten suhtautua tilanteisiin, joissa lapsen vanhemmat ovat avo- tai avioerossa ja huoltajuus on määrätty toiselle vanhemmalle. Onko silloin sairaalalla oikeutta olla yhteydessä huoltajana toimimattomaan vanhempaan tutkimusten ja hoitojen tarpeista johtuen. Onko puolestaan huoltajana toimimattomalla vanhemmalla oikeus saada sairaalalta tietoja lapsestaan. Onko lupa näihin pyydettävä huoltajalta? Voidaanko näissä kysymyksissä toimia huoltajan tahdon vastaisesti?
Näitä kysymyksiä tarkastelee perheoikeuden dosentti Sami Mahkonen kirjassaan Perhesalaisuudet. Hän kirjoittaa seuraavasti: "Ongelmia on aiheuttanut lähinnä se, miten arvioidaan niitä tilanteita, joissa tietoja pyytävä vanhempi ei ole avio- tai avoeron jälkeen biologisen lapsensa huoltaja. Tiettävästi joissakin sairaaloissa on omaksuttu se kanta, että vain lakisääteisellä huoltajalla on tietojen saantioikeus, ei huollosta erotetulla lapsen vanhemmalla. Näin ollen LHL:ssa säädetty yksin- ja erillishuolto vaikuttaisivat elatusvelvollisen tietojensaamisoikeuteen sen estäen."
"Tämä kanta ei tunnu perustellulta, koska siinä lakisääteinen huoltajuus on ikään kuin päässyt sekottumaan vanhemmuuteen. Vanhemmuus ei kuitenkaan katoa, vaikka huoltajuus voidaan menettää."
"Mitään selkeitä säääntöjä asiasta ei ole toistaiseksi olemassa. Tyydyn vain esittämään oman tulkintasuositukseni: myös huollosta erotetulla vanhemmalla tulisi olla tietojen saantioikeus. Tuntuisi oudolta, että vaikka hänellä olisi elatusvelvollisuus lapseensa nähden ja vaikka hän tapaisi lastaan ja pitäisi lasta luonaan, hänet eristettäisiin oman lapsensa elämästä." Mitä enemmän kommunikaatiovaikeuksia vanhempien kesken on, sitä tärkeämpää on pyrkiä avoimeen ja hyvin perusteltuun työskentelytapaan, jossa lähtökohtana ovat lapsen tutkimuksen ja hoidon tarpeet.
Edellä olevan perusteella ongelmalliseksi jäävät sellaiset tilanteet, joissa esimerkiksi vanhempi ei ole vuosikausiin tavannut lastaan ja yhtäkkiä haluaa saada tietoja. Sellaisessa ja vastaavissa tilanteissa lienee syytä käyttää lakimiehen harkintaa tukena.
Kirjoitettu 16.5.98
Lähde: Mahkonen Sami 1995. Perhesalaisuudet - Salassapitovelvollisuus ammattiauttajan työssä. WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva