MELPERONI RISPERIDONIN SIJASTA ?
Kun risperidoni lisää harmittavan suurella osalla potilaista painoa, joillakin jopa järkyttävän nopeaan tahtiin, olen useamman potilaan kohdalla kokeillut siirtymista melperoniin. Se on valmiste joka minulle tuli tutuksi 1980-luvulla kehitysvammahuollossa. Silloin se markkinoitiin uutena "atyyppisena" neuroleptinä, sillä sen reseptorivaikutukset olivat uudenlaisia, siita ei ollut raportoitu tardiividyskinesiaa, se ei ollut potentti lisäämään painoa, eikä sillä ollut vaikutusta prolaktiinin eritykseen.
Lääke kuuluu burytofenoneihin, kuten haloperidoli, mutta se ei ole pienannosneurolepti, sillä sen annosvastaavuus on samaa tasoa kuin Levozinilla (Huttunen: PSYYKENLÄÄKEOPAS 2002).
Lääkettä on paljon käytetty vanhustenhuollossa. Yksi aiemmin käytössä ollut kauppanimi olikin Gemeril viitaten ilmeisesti geriatriaan. Toinen kauppanimi oli aikoinaan Buronil, viitaten butyrofenoneihin.
Omat kokemukset lääkkeen käytöstä joko suoraan aloitettuna ylipainoiselle risperidonin sijasta tai vaihtona risperidonin lihottamalle potilaalle ovat olleet suotuisia. Pakonomainen syöminen on loppunut, paino on kääntynyt laskuun ja kliininen hoitovaste on ollut joko yhtä hyvä, melkein yhtä hyvä tai jopa parempi kuin risperidonilla.
Vastikään eräässä yhdysvaltalaisessa aikuispsykiatrien artikkelissa (kadotin mikä se oli) vedottiin sen puolesta, että lääke tulisi myös sikäläisille markkinoille, kun Euroopassa se on käytössä hyvin kokemuksin.
Keskeinen pulma on, että PubMedista ei löydy yhden yhtäkään alaikäisillä tehtyä pätevää tutkimusta. Olen koonut muut artikkelit, jotka löytyvät.
Haluaisin paneutua tähän asiaan vielä laajemmin. Onko kenelläkään omia kokemuksia tästä valmisteesta alaikäisten kohdalla?