Toimintasuunnitelma 2007 osa 1

SUOMEN LASTENPSYKIATRIYHDISTYS Toimintasuunnitelma vuodelle 2007

Teksti on jaettu kahteen eri artikkeliin sen pituuden vuoksi

Vuosi 2007 on yhdistyksen 51. toimintavuosi. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 265 jäsentä.

Yhdistyksen yleisinä tavoitteina on edistää lastenpsykiatrian alan kehitystä ja sen toimintaedellytyksiä ja nostaa edelleen alan arvostusta yhteiskunnassa. Yhdistys ja sen jäsenet osallistuvat julkiseen keskusteluun ja tarvittaessa yhdistys tekee julkilausumia ja tiedotteita. Toiminnalla korostetaan lapsen asemaa, etua ja arvostusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen eri tasoilla sekä tuodaan esille ammatillinen asiantuntijanäkemys ja lasten mielenterveystyön tärkeys. Lastenpsykiatriyhdistyksen pyrkimyksenä on tukea lasten mielenterveyspalvelujen kehittämistä yhteiskunnassamme siten, että niitä olisi joustavasti ja oikea-aikaisesti saatavissa kaikille niitä tarvitseville lapsille. Tavoitteena on myös antaa myönteinen kiinnostusta herättävä kuva lastenpsykiatriasta lääketieteen alana, johon on mielekästä erikoistua.

Lasten mielenterveystyön toteutuminen Suomessa

Lasten mielenterveyspalveluja on pyritty järjestämään koko maassa, mutta palvelujen saanti kuitenkin vaihtelee maan eri osissa. Erityisesti psykoterapiapalvelujen saanti maan eri osissa vaihtelee. Suurin osa koulutetuista psykoterapeuteista työskentelee suurissa asutuskeskuksissa ja niiden ulkopuolella asuvien lapsien erityisen vaikeaa saada näitä palveluja. Toisaalta myös asutuskeskusten lapset joutuvat pitkään jonottamaan terapiaa.

Voimavarojen vähäisyys on edelleen vaikeuttanut tarpeen mukaisten lastenpsykiatristen palvelujen järjestämistä. Toimintoja lasten- ja nuorisopsykiatrian mielenterveystyössä on pystytty kehittämään lähinnä eduskunnan useina vuosina myöntämän ylimääräisen määrärahan avulla. Eduskunnan määrärahapäätösten taustalla on ollut lasten mielenterveysongelmien entistä selvempi näkyminen yhteiskunnassamme ja toisaalta myös lastenpsykiatrien ja lähialojen monivuotinen määrätietoinen työ alamme tärkeyden ja tarpeiden esille tuomiseksi. Ylimääräisestä määrärahasta monin paikoin on merkittävä osa kohdennettu lasten psykoterapiapalveluihin. Kokonaisuutena lasten mielenterveystyötä ja psykiatrista hoitoa rahoitetaan edelleen määräaikaisella rahoituksella ja se luo edelleen epävarmuutta palvelujen jatkuvuuteen. Tällä hetkellä erityisesti alamme peruspalvelut kaipaavat vahvistamista ja jatkuvuuden turvaamista. Ajankohtaisena tavoitteena on turvata eduskunnan lisämäärärahan tuella käynnistyneiden toimintojen ja palveluiden jatkuvuus mm. vakinaistamalla toimintoja.

Lastenpsykiatrian erikoislääkärien virkojen määrä on edelleen lisääntynyt julkisella sektorilla ja toisaalta lastenpsykiatrian erikoislääkärien pula erityisesti julkisella sektorilla on jatkunut. Vuosina 1999-2005 on perutettu 51.8 uutta erikoislääkärin virkaa ja virkoja on tällä hetkellä 1.6/10 000 alle 15-vuotiasta kohden (vaihteluväli 1.27-1.90 maan eri osissa). Terveydenhuollossa olevista lastenpsykiatrien viroista lähes kolmannes on täyttämättä tai hoidettu epäpätevin voimin. Alalle erikoislääkärin oikeudet saavien määrä on pysynyt viime vuosia samana eikä sillä pystytä paikkaamaan erikoislääkäripulaa. Työikäisten erikoislääkäreiden määrä oli vuosina 2003 - 2005 sama eli uudet erikoislääkärit ovat ainoastaan paikanneet eläkepoistumaa. Lastenpsykiatrian erikoistumisohjelmiin on kuitenkin hakeutunut kiitettävän paljon nuoria lääkäreitä ja toiveena onkin vuosittain valmistuvien erikoislääkärien määrän lisääntyminen. Kouluttautumista vaikeuttaa se, että tämänhetkisen erikoislääkäriasetus määrittelee erikoistumispalvelujen suorittamispaikan ja saattaa vaikeuttaa erikoistumista, koska se vaikeuttaa joustavaa erikoistumispalvelujen kokoamista.

Yhteistyö muiden alalla toimijoiden kanssa

Yhdistysten toimihenkilöiden välisiä neuvotteluja muiden alalla toimijoiden kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Uuden asetuksen mukainen erikoistumista ohjaava yhteinen runkokoulutus kaikille neljälle psykiatrian alalle (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria ja oikeuspsykiatria) on lisännyt psykiatristen alojen kouluttajien yhteistyötä ja yhdistys tukee edelleen tämän yhteistyön kehittämistä. Yhtenä yhdistyksen pyrkimyksenä on järjestää yhteistä koulutusta Psykiatriyhdistyksen kanssa. Jo käynnistynyttä ja lisääntynyttä yhteistyötä lastenneurologien ja pediatrien kanssa jatketaan edelleen. Vuoden 2007 alusta haetaan jäseneksi psykiatrian alan ammattilaisten, potilasjärjestöjen ja Stakesin yhteistyöelimeksi perustettuun yhteistyöelimeen ’Mielenterveyspooliin’. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Suomen Lääkäriliiton puitteissa toimivan lastenpsykiatrien alaosaston kanssa ja alaosaston puheenjohtaja kutsutaan vuosittain yhdistyksen johtokunnan kokoukseen neuvottelemaan yhteistyökysymyksistä.

Ammatillisen kehityksen tukeminen

Lastenpsykiatriyhdistys pyrkii tukemaan ja kannustamaan jäsenistöään uusimman tieteellisen tiedon saannissa ja käytäntöön soveltamisessa. Jäseniä kannustetaan kansainvälisiin yhteyksiin alan ammattilaisten kanssa. Käytännössä tämä tapahtuu yhdistyksen koulutustoimikunnan järjestämillä koulutuspäivillä ja koulutustilaisuuksissa sekä tiedottamalla muista kotimaisista ja kansainvälisistä koulutustapahtumista ja kongresseista. Uudet kotisivut tarjoavat mahdollisuuden kaikille jäsenille keskinäisten kokemusten ja tiedon vaihtamiseen.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäripulan korjaamiseksi tuemme erikoistumiskoulutuksen lisäämistä sekä koulutusohjelmien kehittämistä. Yhdistyksessä toimii erikoistuvien lääkäreiden jaos ja jaoksen edustaja kuuluu johtokuntaan. Erikoistuvien lääkäreiden jaoksen toiminnan kautta pyritään osaltaan tukemaan alalle erikoistumista. Alalle erikoistuvien lääkäreiden osallistumista yhdistyksen järjestämille kevät- ja syyskoulutuspäiville tuetaan alennetulla osallistumismaksulla. Yhteistyössä Lastenpsykiatrian Tutkimussäätiön kanssa edistetään alan tieteellistä tutkimusta ja tutkijakoulutusta.

Yhdistyksessä toimii pikkulapsipsykiatrian toimikunta, jonka tehtävän on selvittää onko pikkulapsipsykiatrian kehittäminen lisäkoulutusjärjestelmän puitteissa mahdollista.

Alaikäisten oikeudellisiin kysymyksiin liittyvää (alaikäisten oikeuspsykiatria) erityispätevyyden perustamisen selvittämistä varten on perustettu toimikunta 2006. Toimikunta selvittää mitkä erikoislääkäriyhdistykset voisivat olla kumppaneina kyseisessä asiassa. Asetetun toimikunnan tehtävä on edellä mainitun selvitystyön lisäksi esittää mm. nimiehdotus kyseiselle erityispätevyydelle.

Kehityksellisen neuropsykiatrian erityispätevyyden perustamista on valmisteltu työryhmässä yhteistyössä lastenneurologian ja pediatrian edustajien kanssa ja laadittu esitys on toimitettu Suomen lääkäriliiton hyväksyttäväksi. Lastenpsykiatriyhdistys yhdessä lastenneurologiyhdistyksen kanssa on esittänyt ADHD:n ’Käypähoito’ suosituksen laatimista. Yhdistyksen aloitteesta yhdistyksen jäsen, professori Irma Moilanen toimii kyseisen työryhmän puheenjohtajana.

Osallistutaan lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityspätevyystoimikunnan, kuntoutuksen erityispätevyyslautakunnan sekä yleissairaalapsykiatrian erityispätevyyslautakunnan työskentelyyn. Lisäksi toimintaansa jatkaa yhdistyksen perustama lasten psykoterapian erityispätevyyslautakunta. Erityispätevyyslautakunnat ja -toimikunnat toimivat kyseisen erityispätevyyden vaatimusten toteuttamiseksi ja arvioivat erityispätevyyshakemukset ja antavat niistä lausunnot Suomen lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle, joka myöntää erityispätevyydet.

Vuonna 2004 perustettu lasten mielenterveystyön toimikunta syventyy lastenpsykiatrien toimenkuvaan liittyviin kysymyksiin ja lasten mielenterveyspalvelujen saatavuuteen ja alueelliseen jakautumiseen.

Eettinen toimikunta jatkaa toimintaansa lastenpsykiatriaan liittyvien eettisten kysymysten käsittelemiseksi ja selventämiseksi.

Tieteellinen toimikunta on perustettu keväällä 2006 ja sen tavoitteena edistää tieteellisen tutkimuksen tarjoamien tulosten ja evidence based käytäntöjen omaksumista kliiniseen lastenpsykiatriseen toimintaan. Tavoitteena on myös ylläpitää tietoutta Suomessa tehdyistä lastenpsykiatrian alan tutkimuksista ja yhdessä koulutustoimikunnan kanssa tuoda tietoutta jäsenistölle koulutuspäivien aikana. Yhtenä tehtävänä tieteellisellä toimikunnalla on myös valmistautuminen ehdotettuun ESCAP kongressiin vuonna 2011, mikäli se saadaan Suomessa järjestettäväksi,

Kts Osa 2